Virtuaalinen historia

Vr eli virtuaalitodellisuus on noussut tietoisuuteemme vaihtelevalla menestyksellä kautta vuosikymmenten, mutta on nyt täällä varmasti jo jäädäkseen. 1930-luvun taitteeseen juurensa juontava teknologia sai alkunsa stereoskopian keksimisestä eli tekniikasta, jolla pystytään lisäämään normaaliin kaksiulotteiseen kuvaan syvyyttä.

Tekniikka toimii ihmisen binokulaarisen eli syvyysnäön avulla, joka perustuu siihen että silmät ovat hieman erillään toisistaan ja näkevät tämän vuoksi katsotun kohteen hieman eri kulmista. Helpoiten stereoskopia pystytään toteuttamaan ottamalla samasta kohteesta kaksi eri kuvaa, hieman eri kuvakulmasta ja asettamalla ne vierekkäin. Kun kuvia sitten katsotaan oikeasta kohdasta tai stereoskoopin kautta, voi huomata syvyyden sukeltavan muuten normaaliin kaksiulotteiseen kuvaan kun aivot sulauttavat kuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Tähän “tekniikkaan” esimerkiksi monen lapsuuden suosikki View-Master perustui.

Myös ensimmäinen maininta vr-laseista ajautuu 1935-luvulle, jolloin eräs scifi-kirjailija kirjoitti laseista, joiden kautta pääsi näkemään toisen kolmiulotteisen todellisuuden. Tästä seurasi useiden vuosikymmenten ajan erilaisia laite-innovaatioita, vielä kuitenkin enemmänkin keskittyneenä sotateollisuuteen kuin viihteeseen. Kautta historian virtuaalitodellisuuden erilaisia vaiheita kuvastavia laitteita on yhdistänyt pääasiassa kaksi asiaa; korkea hinta ja sisällön vähäinen tarjonta.

vr-teknologia, virtuaalisuuden historia

 

Käsillä virtuaalisuuden uusi aikakausi

Viime vuosina alalla puhaltaneet uudet tuulet ovat kuitenkin kuljettaneet virtuaalimaailman tavallisten ihmisten olohuoneisiin saakka. Uuden teknologian ansiosta laitteista on kehitetty kevyempiä ja käyttäjäystävällisempiä sekä huomattavasti hinnaltaan huokeampia. Vielä kun pelkkien kuvien sekaan saatiin lisättyä 360-videokuvaa, saatiin uuden virtuaalisen maailman rakentumiselle lyötyä viimeinen niitti.

Uusimman vr-teknologian mukanaan tuoma aalto onkin ruokkinut paljon uusia laite-innovaatioita, joita voimme hyödyntää joko jokapäiväisessä elämässämme tai helpottaaksemme työtämme.  Samalla sisältöä on alettu tuottaa yhä enemmän laiteteknologian rinnalle.

Mutta voiko toinen tekniikka nousta toista paremmaksi ratkaisuksi tiettyyn ongelmaan? Jotta tähän saataisiin vastaus, listasimme virtuaalitekniikan keskeisimmät laitteet ja kerromme samalla millaiseen käyttötarkoitukseen ne soveltuvat parhaiten.

Cave

Cave eli automatic virtual environment tarkoittaa ikkunatonta tilaa, jonka keskelle muodostuu luolamainen tila. Caven seinät ovat tyypillisesti valmistettu harvinaisesta projektori-materiaalista, tai sitten nykyisin yleistyvistä litteistä näytöistä. Myös luolan lattiat valmistetaan edellä mainituista näytöistä tai alaspäin ohjelmoidusta projektorista.

Kun kyseiseen luolaan sitten heijastetaan projektoreilla stereoskooppista kuvaa, päästään haluttu kohde kokemaan virtuaalitodellisuudessa. Tilan luolamaisuudella saadaan myös ympäröityä käyttäjää erilaisella tavalla kuin yhdelle seinälle heijastetussa tilassa. Cavessa pystytäänkin erityisen tilan ja huippu 3D-simuloinnin yhdistelmällä tuottamaan visualisoinneista erittäin autenttisia virtuaalikokemuksia.

Cavessa ei tarvitse käyttää vr-kypärää, vaan kokemukseen riittää hennot silmälasien päälle sopivat 3D-lasit. Tämä helpottaa niitä ihmisiä, joille kypärien käyttö on kynnyskysymys, sillä kevyiden 3D-lasien silmille nostaminen onnistuu lähes kaikilta. Caven parhaimpiin ominaisuuksiin luetaan se, että sen avulla virtuaalimaailman pystyy kokemaan useamman ihmisen ryhmä samaan aikaan. Kanssakäyminen ihmisten välillä onnistuu samalla helposti, sillä ilman kypärää ihmiset kuulevat ympärillä puhuttavat asiat ja pystyvät kommunikoimaan sekä pitämään näköyhteyttä yllä normaalisti. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia cave-teknologian käytölle, sillä mitkään muut vr-laitteet kuin cave ja näyttölaite eivät pysty tarjoamaan ryhmille yhteistä virtuaalikokemusta.

Toiseksi caven kiistattomaksi eduksi nousee täysmittasuhde; sen avulla pystytään kokemaan halutut elementit oikeissa mittasuhteissa. Sen ansiosta myös syvyys koetaan täysin eri tavalla kuin missään muissa vr-laitteissa. Samalla tavalla tilojen suhde toisiinsa ja muuhun ympäristöön nähden avautuvat helpommin cave-kokemuksen kautta. Tätä kaikkea edesauttaa myös caven muoto, eli käyttäjän ympäröivä luolamaisuus, joka luo parhaat puitteet kolmiulotteisten mallien kokemiseen.

Edellä mainituista syistä johtuen cave-kokemuksen tuottamaa tilantuntua ei voi edes verrata 3D-renderoituihin kuviin, animointiin tai fyysisten mallien rakentamiseen. Mittasuhteiden ja varsinkin syvyyden kokeminen kun ovat täysin omaa luokkaansa. Etuihin kuuluu myös se, että kohteen sisälle päästään, sillä kuvissa olevaa kohdetta tarkastellaan yleensä vain tietystä valitusta perspektiivistä. Samalla kyseisen kohteen vuoropuhelu lähiympäristön kanssa, joka siis myös voidaan kuvittaa tai mallintaa, päästään kokemaan virtuaalimaailmassa.  Nämä elementit yhdessä saavat aikaan niin todenmukaisen virtuaalikokemuksen, ettei sitä lähemmäksi todellisuutta voi päästä ennen kuin kyseinen kohde on rakennettu valmiiksi.

Cave vs vr-kypärät

HTC Vive tai Oculus Riftin kaltaisten vr-tuotteiden käyttämä teknologia eroaa selkeästi cavesta. Oculus ja HTC kypärän teknologia perustuu lähellä silmiä lepäävään pieneen näyttöön, joka liikuttaa kuvaa ihmisen pään liikkeitä mukaillen. Tästä johtuen toiset kokevat silmien sekä painavan kypärän niskan ja pään alueelle aiheuttamaa rasitusta.

Cave kehitettiin vr-lasien ja kypärien tuottamien puutteiden korjaamiseen. Caven näytöt sijaitsevat kauempana katsojasta ja ovat todella paljon suurempia. Tällöin silmät rasittuvat mahdollisimman vähän myös pitkäaikaisessa käytössä. Ja kun kasvoille nostetaan vain kevyet 3D-lasit, saadaan katsojan kokemat fyysisetkin rasitteet laskettua minimiin.

Eroksi nousee myös se, että cave-kokemus ei eristä ihmistä muusta maailmasta kuten umpinaiset lasit ja kypärät tekevät. Eristäminen voi kuitenkin olla huippujuttu pelatessa ja muusta viihteestä nauttiessa, kun halutaan keskittyä pelkästään omaan elämykseen.

Kuitenkin on ihmisiä, joille suljetussa vr-ympäristössä vierailu on vaikeaa ja epämiellyttävää. Koska vr-kypärän tai lasien käyttäjä ei nää omaa kroppaansa, voi tästä aiheutua huonoa oloa. Niin sanotuiksi HMDs-laitteiksi (Head Mounted Displays) ristityissä vr-laseissa myös seurannan viiveet huomaa helpommin kun näyttö liikkuu käyttäjän mukana. Cavessa oman kropan näkee, eikä viivettä ole, niinkuin ei myöskään katsojan jalkoihin sotkeutuvia piuhoja, kuten esimerkiksi HTC Viven kypärässä.

Hankintahinnoiltaan vr-lasit ja kypärät ovat, varsinkin caveen verrattuna, halpoja ja saatavuus on erittäin hyvä, sillä erilaisia laseja saa nykypäivänä lähes markettitasolta. Siksi ne ovatkin kuluttujalle ehdottomasti paras ratkaisu virtuaalimaailman kokemiseen. Cave taas on taloudellisestikin mittava hankinta ja tarvitsee sisällöntuotantoon sekä ylläpitoon ammattilaista. Siksi cave-teknologiaa on yleensä käytössä vain erilaisilla organisaatioilla ja yrityksillä.

Esimerkkejä parhaista hyödyntämistavoista

Suunnittelutyö

Koska vr-maailma on luotu maalaamaan silmiemme eteen kuvaa todellisuudesta, jota ei oikeasti ole olemassa, on virtuaalimaailma kuin tehty vielä rakentamattoman arkkitehtuurin, insinöörityön tai muiden suunnittelutöiden työstämiseen. Aiemmin kalliit ja aikaa vievät hankkeet ja projektit voitiin viedä loppuun saakka ennen kuin huomattiin suunnittelun osalta jonkin menneen pieleen. Kaikki ratkaisut eivät vain aina toimi lopullisessa kokonaisuudessa, vaikka paperilla vaikuttivatkin hyvältä idealta. Näin ollen kun suunnitellaan esimerkiksi kaupunkiympäristöön uusia elementtejä, kuten rakennuksia tai siltoja, päästään caven avulla kokemaan myös uuden elementin vuorovaikutus muun ympäristön kanssa.

Suunnittelutyötä caven avulla tehdessä voidaan keskittyä joko pienempien yksityiskohtien työstämiseen tai suurempien kokonaisuuksien koostamiseen. Tästä syystä myös caven tarjoama näkymä vaihtelee suunnittelutyössä suuresti aina fotorealistisesta, todella abstraktiin saakka.

Fotorealismia tarvitaan suunnittelussa, jotta alaa tuntematon asiakas, jolle suunnittelutyö tehdään, pystyy ymmärtämään kohdetta paremmin. Fotorealismi käsitteenä tarkoittaa siis kuvaa, joka vastaa lähes täysin todellisuutta. Esimerkiksi suunnitteilla olevia tiloja havainnoidessa voi näkymä olla täysin samanlainen kuin uudisasunnolla virtuaalinäytössä eli fotorealistinen. Jos taas kyseessä on jokin insinöörityön pienempi osa-alue, voidaan suunnittelutyötä tehdä todella abstraktien näkymien avulla. Kaikki riippuu siis todella tapauskohtaisesti siitä työstä, jota juuri sillä hetkellä ollaan työstämässä.

Suunnittelutyössä cavea käyttää tänä päivänä intensiivisesti esimerkiksi autoteollisuus. Nykyisin kaikki alan suurimmat valmistajat ovat jo implementoineet caven käytön osaksi suunnitteluprosessejaan ja yleensä koko auton design työstetään virtuaalitodellisuudessa.

Myynti

Cave-teknologia on ehdottomasti paras virtuaalinen teknologia myynnin tukemiseen. Tämä pohjautuu pitkälti siihen, että cave-kokemukseen pääsee osalliseksi useampi ihminen samaan aikaan ja he pystyvät samalla ylläpitämään kuulo- ja näköyhteyttä.

Edellä mainittujen ominaisuuksien merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa, sillä mitä tahansa mallinnuksia esiteltäessä on erittäin tärkeää päästä myymään itse tuotetta ja vastaamaan kaikkiin ostajan mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Oikeastaan keskustelu vasta avaakin mahdollisuuden kunnolliselle myyntitilanteelle, sillä kauppojen solmiminen täysin eristettynä, ilman kuulo- ja näköyhteyttä, on todella vaikeaa toteuttaa onnistuneesti. Kohteen ominaisuuksien esiin nostaminen keskustelun kautta antaa mahdollisuuden päästä vaikuttamaan ostopäätökseen. Cavessa jopa silmiin katsominen onnistuu, eikä myöskään sen painoarvoa ihmisten välisessä kaupanteossa tule vähätellä, niinkuin ei muunkaan nonverbaalisen viestinnän.

Myöskään ostajan kannalta ei tule unohtaa kommunikoinnin merkitystä, sillä ostoprosessissa ja ostopäätöksen tekemisessä esimerkiksi perheen tai muiden makutuomareiden mielipiteet ovat yhtä isossa roolissa kuin ostajan itsensä esiin nostamat kysymykset.

Esimerkiksi erityisen vaikeaa on rakennusalalla uudisasuntojen myynnin kannalta, kun asiakkaita ei saada sitoutettua ostopäätökseen fyysisen kohteen puuttuessa kokonaan. Kuvitelmien varassa noinkin ison päätöksen tekeminen on tuskaista, mutta juuri tällaisiin tapauksiin cave-teknologia on oiva ratkaisu.

Caveja on käytössä Suomessa muutamalla arkkitehtitoimistolla, joillain koulutuslaitoksilla ja tällä hetkellä ainoa kenen tahansa projektikohtaisesti vuokrattava cave-tila on meillä Huoneistostudiolla.

Esitystekniikan voi toteuttaa millaisella laitteistolla vain, mutta jos itse ostat tai vuokraat esitystekniset laitteet, joudut kuitenkaan vastaamaan niiden ylläpidosta ja sisällöntuotannosta itse. Huolto, käytön valmistelu, esitystekniset yksityiskohdat sekä sisällöntuotanto kolmiulotteisine mallinnuksineen tarvitsevat kuitenkin toteuttajakseen ammattilaista. Paras ratkaisu silloin voikin olla Huoneistostudion kokonaisvaltainen konsepti, mistä voi vuokrata tilan, ylläpidetyn laitteiston, käyttöhenkilöstön ja sisällöntuottamisen kaikki samalta palveluntarjoajalta.

Taide

Caven hieman tuntemattomampiin käyttötarkoituksiin lukeutuu muun muassa erilaiset taide- tai tarkemmin ottaen multimediataide-installaatiot. Caven avulla virtuaalista taidetta päästään kokemaan samaan aikaan isommallakin porukalla, juuri niinkuin taiteesta kuuluukin nauttia. Jos taas taide piilotettaisiin vr-kypärän taakse, se voisi monelta jäädä kokematta. Ihmiset joutuisivat jonottamaan ja kaikki eivät edes halua käyttää kypärää. Näin ollen cave tarjoaa parhaan mahdollisen alustan multimedia-installaatioiden kokemiseen.

Erilaiset näyttölaitteet

Vr-näyttölaitteet toimivat monilta ominaisuuksiltaan kuten cave, mutta luolan sijasta virtuaalista esitystä katsovan edessä seisoo näyttö. Nämä näytöt ovat usein isojen tv-näyttöjen kokoisia ja niiden sisälle on rakennettu tietokone. Näyttölaitteissa harvemmin hyödynnetään kolmiulotteisuutta, koska cavesta poiketen esitys toteutetaan pääsääntöisesti vain yhdellä pinnalla ilman sivuseiniä ja lattioita, jolloin kolmiulotteinen efekti ei ole kovin vahva.

Yhtälailla kuin cavessa, myös näyttölaitteilla laitteen koosta riippuen voidaan virtuaalinen esitys tarjota usealle katsojalle yhtäaikaisesti. Myös keskenään kommunikointi esityksen aikana onnistuu, koska esityksen nähdäkseen ei tarvitse pukea kypärää eikä kuulokkeita.

Näyttölaite on myös caven tavoin todella “matalan kynnyksen” laite käyttäjälle, koska se muistuttaa ulkoisesti hyvin paljon kotitelevisiota.

Caveen nähden näyttölaitteen hyvä puoli on kevyehkö rakenne, joka mahdollistaa liikuteltavuuden. Esimerkiksi toimistossa tai myymälässä pääsääntöisesti käytössä oleva laitteisto voidaan hetkellisesti kuljettaa vaikkapa messukäyttöön toisaalle.

Näyttölaite on pelkistetyimmillään televisio ja tietokone. Kuitenkin todella helpottaakseen ja palvellakseen myynnin arkea, tulisi näyttölaitteen olla kyseiseen käyttöön räätälöity niin teknisesti kuin myös käyttöliittymältään. Räätälöinnillä voidaan varmistaa raskaisiin projektitiedostoihin riittävä suorituskyky ja kokemattomallekkin käyttäjälle sujuva ja mutkaton käyttökokemus.

Esimerkkejä parhaista hyödyntämistavoista

Näyttölaitteet toimivat kuten cave ja siksi niiden käyttötarkoitukset ovat samankaltaiset eli niitä käytetään erilaisten mallinnusten esittelyyn sekä myynnin tukemiseen. Näyttölaitteiden kanssa ei myöskään tarvitse käyttää vr-laseja tai kypärää, jolloin pystytään säilyttämään ostajan ja myyjän välinen näkö- sekä kuuloyhteys.

Kuitenkin näppärän kokonsa ansiosta näyttölaitteet ovat oivia etälaitteita esimerkiksi toimistoon, myymälään, messuosastolle tai muuhun vastaavaan tapahtumaan käytettäväksi. Eli silloin kun jokin virtuaalinen kohde tulee esitellä tai myydä juuri tietyssä paikassa, ilman caven käyttömahdollisuutta.

Vr-lasit / kypärät

Vr-laseja ja kypäriä on markkinoilla tarjolla aina tietokoneeseen yhdistettävistä, puhelimen näytön kanssa yhteensopiviin malleihin saakka. Ne perustuvat tämän jutun alussa mainittuun streoskopiaan; niistä löytyy kaksi suurentavaa linssiä, jotka näyttävät samaan aikaan hieman eri kulmista kuvatun kohteen, jonka katsojan aivot sitten kääntävät yhdeksi kokonaisuudeksi. Uusimmissa vr-laseissa sekä kypärissä on kuitenkin mukana myös uutta teknologiaa. Tästä esimerkkinä edellä mainittu 360-videokuva, joka taas mahdollistaa sen, että materiaalia katsottaessa pystytään päätä kääntelemään ja näkemään eteen avautunut maailma eri suunnista. Kun kuva vielä tuodaan aivan silmiesi eteen, tunnemme todella olevamme uudessa virtuaaliulottuvuudessa.

Mutta millaisia vr-laseja ja -kypäriä markkinoilla sitten tällä hetkellä on tarjolla? Alla esittelemme markkinoiden tunnetuimmat tuotteet.

Mutta millaisia vr-laseja ja -kypäriä markkinoilla sitten tällä hetkellä on tarjolla? Esittelemme alla markkinoiden tunnetuimmat tuotteet:

Google Daydream

Googlen valmistamat tyylikkäät Daydream lasit ovat tehty tiettyjen älypuhelinten kanssa yhteensopiviksi. Näiden kepeiden ja käyttäjäystävällisten vr-lasien avulla pystyt kokemaan esimerkiksi Youtubeen julkaistut 360-videot sekä erilaiset vr-sovellukset täysin uudella tavalla. Näihin sovelluksiin kuuluu niin erilaisia virtuaalimaailmoja, pelejä kuin myös muita virtuaalisia kokemuksia. Daydream lasien hinnat huitelevat vähän yli sadassa eurossa. Google on myös pian julkaisemassa Daydream Standalone VR headsetin, jonka käyttö ei edellytä erillisiä johtoja, eikä avustusta tietokoneilta tai puhelimilta.

Oculus Rift

Samsungin kanssa yhdessä suunnitellut Oculus Rift -lasit sopivat mainiosti kotisohvalta vr-seikkailuja hakeville. Oculus VR -nimisen yrityksen valmistamat Oculus Rift virtuaalilasit ovat HTC Viven rinnalla markkinajohtajia ja ne toimivat tietokoneen avustamina. Riftejä voi käyttää muun muassa pelien pelaamiseen sekä muuhun viihtymiseen, kuten virtuaalimatkailuun ja virtuaalikokemusten testaamiseen erilaisten vr-sovellusten avulla ja siihen ne soveltuvatkin erittäin mainiosti. Käsiohjaimia myydään Rifteihin lisävarusteina.

HTC Vive

HTC Vive on tietyllä tasolla hyvin samankaltainen tuote kuin edellä mainitut Oculus Rift -lasit. Kuitenkin monen mielestä tällä hetkellä markkinoiden parasta antia tarjoava Vive nousee useamman virtuaalilasivalmistajan ohi ainakin pelien ohjaamisen ominaisuuksissa.

Valve Corporationin ja HTC:n yhdessä kehittämiin HTC Vive -virtuaalilaseihin, tai oikeastaan vr-kypärään, kuuluu myös käsikäyttöiset liikeohjaimet sekä kaksi laserpohjaista tilasensoria. Hintaa paketille kertyy vajaa 1000€. Viven tuotteet toimivat yhdessä tehokkaiden, yleensä pelaamiseen tarkoitettujen tietokoneiden kanssa, joiden prosessorit vastaavat esimerkiksi Intel Core i5-4590 tai AMD FX-8350. Valve on julkaissut myös suorituskykytestin, jolla voit selvittää riittääkö koneesi tehokkuus laitteiston pyörittämiseen.

Sony Playstation VR

Playstation VR on taas Sonyn valmistama virtuaalilasi, joka on tarkoitettu yhdistettäväksi Playstation 4 pelikonsoliin ja käytettäväksi siihen kuuluvien pelien kanssa. Hintaa laseille kertyy runsaat 400€.

Esimerkkejä parhaista hyödyntämistavoista

Suurelle yleisölle tunnetuin virtuaalitodellisuuden käyttötarkoituksista on varmasti pelaaminen ja muu viihdekäyttö. Tästä genrestä useimmat virtuaalituotteista ovat myös saaneet alkunsa; kun scifi-kirjailijan virtuaalilasit olivat vilahtaneet 30-luvun kertomuksessa, alkoi 1950-luvulta alkaen tasaisin väliajoin kuluttajamarkkinoille virrata erilaisia pelaamiseen ja viihtymiseen tarkoitettuja virtuaalituotteita. Ensimmäisenä pelilaitteena 80-luvulla markkinoille julkaistiin Sensorama, joka oli pelihalleihin tarkoitettu simulaattoripeli, joka pyrki kunnianhimoisesti tuomaan haju- sekä tuntoaistin osaksi virtuaalista pelimaailmaa. Myös Nintendo yritti 90-luvulla virtuaalipelimarkkinoille omalla Virtual Boy kotipelikonsolillaan, vaikka floppasikin lopulta pahasti.

Noista ajoista on kuitenkin otettu opiksi ja nyt virtuaalimaailmassa onnistuu jopa tunteja kestävä pelaaminen kiitos käyttäjäystävällisten ja kevyiden laitteiden. Tosin mainittakoon, että osa käyttäjistä kärsii kypäriä ja laseja käyttäessään todella voimakasta huimausta, eikä välttämättä pysty käyttämään laitteita edes lyhyttä aikaa.

Pelaaminen ja muu viihtyminen, oli se sitten vaikka vain virtuaalimaailmassa erilaisten kokemusten kerääminen tai avaruudessa käyskentely, onkin juuri vr-lasien ja kypärien ensisijainen käyttötarkoitus. Ne ovat kehitetty kuluttajamarkkinoille tarkoituksenaan muuttaa pelaamisen ja ajanvieton mahdollisuuksia ja siinä ne todella onnistuvat, sillä vr-pelaaminen on huippukokemus!

Hieman tuntemattomampi käyttötarkoitus virtuaalituotteille on kouluttaminen. Opetuksella on kuitenkin jo pitkä historia virtuaalimaailmassa, kiitos sotateollisuuden tarpeiden. Ensimmäinen lentosimulaattori on kehitetty jo vuonna 1929 ja se voidaan laskea nykypäiväisten lentosimulaattorien esi-isäksi.

Erityisen tärkeäksi virtuaaliopetus nousee aloilla, joissa oppilasta ei voida asettaa oikeaan harjoittelutilanteeseen, koska se olisi liian vaarallista tai kallista. Silloin virtuaalimaailma on ainoa keino toteuttaa opetusta mahdollisimman todentuntuisesti.

Virtuaaliopetusta voidaan käyttää kuitenkin apuna missä tahansa muussakin opetuksessa. Kaikkea aina parturoinnista laiteasennuksiin saakka voidaan opettaa helposti vr-laseja ja kypäriä avuksi käyttäen ja nykyisin virtuaaliopetukseen voi törmätä jopa perinteisellä ala-asteen tunnilla.

Tästä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa eräs amerikkalainen koulu, joka muutti seitsemännen luokan perinteisen historian tunnin virtuaaliseksi aikamatkaksi muun muassa ensimmäiseen maailman sotaan. Apuna tunnilla käytetään vr-lasien lisäksi erilaisia historia-sovelluksia sekä 360 videoita, jotta opiskelijat pääsevät itse osaksi historian suurimpia tapahtumia. Vr-lasien käyttö auttaa myös keskittymisessä, sillä opiskelija kiedotaan haluttuun virtuaaliseen opetustilaan, ilman muun ympäristön vaikutusta oppimiseen ja keskittymiseen. Samalla kokemus luo vahvemman muistijäljen kuin esimerkiksi luettu teksti.

Toisena hyvänä esimerkkinä toimivat muun muassa hiusalan toimijat, jotka käyttävät hiusten leikkuun opetuksessa HTC Viven vr-kypäriä. Kokemuksesta on kuuleman mukaan vain hyvää sanottavaa ja virtuaaliseen opetukseen ollaan oltu erittäin tyytyväisiä. Näin ollaan myös saatu varmistettua, että esimerkiksi ketjuliikkeiden palvelutaso pysyy samana kaikkialla maailmassa identtisen palveluprosessin ansiosta.

Pelaamisen ja kouluttamisen lisäksi vr-laseja ja kypäriä käytetään apuna jopa virtuaalitodellisuusterapian ja virtuaalimatkailun toteutuksissa.

Pahviset vr-lasit

Koska vr-teknologiaa on aina leimannut korkeat hinnat, on muutama brändi noussut uhmaamaan valtavirtaa ja onnistunut tuottamaan vr-kokemuksia myös pienemmällä rahalla. Markkinoiden halvimmat lasit saa itselleen jopa alle kymmenen euron hintaan, sillä ne ovat valmistettu pahvista. Näiden näyttölaitteiden tarkoitus onkin noussut yksinkertaisesti siitä, että teknologia on haluttu tuoda kaikkien ulottuville, eikä karsia potentiaalisia käyttäjiä turhan suuren hintalapun takia.

Google Cardboard

Tunnetuin halvoista markkinoilla olevista vr-laseista lienee Googlen valmistamat Cardboard lasit. Parilla kympillä ostettavat Googlen lasit ovat yksinkertaisesta pahvikehikosta ja linsseistä muodostettu näyttölaite. Cardboard lasit ovat kehitetty yhdistettäväksi käyttäjän älypuhelimeen sekä Googlen laseja varten kehittämään sovellukseen, joka sisältää erilaisia virtuaalikokemuksia.

Esimerkkejä parhaista hyödyntämistavoista

Pahvisille laseille on keksitty myös muita käyttötarkoituksia kuin pelkkä ajanviete, sillä halpa valmistushinta on houkutellut monet yritykset käyttämään niitä tuotteidensa tai brändinsä markkinoinnissa. Kun esimerkiksi uusi sovellus on julkaistu, on lanseeraustilaisuuden yhteydessä jaettu pahvisia vr-laseja. Kyseisen yrityksen logolla kuorrutettuna tietysti.

Koulutussimulaattorit

 

Monesti vaarallisten ammattien opetuksessa puhutaan myös simulaatioista, jotka ovat monella tavoilla näiden alojen kouluttamisen elinehtona. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi lentäjän ammatti sekä avaruusalusten ohjaaja. Simulaattoreihin luotu virtuaalimaailma luodaan vastaamaan täysin oikeaa todellisuutta, jonka lisäksi simulaattori syöttää tilanteita, joita oikeissa työtilanteissa kohdataan, ilman oppilaan tai kaluston vaarantamista.

Virtuaalitodellisuuden tulevaisuus

Virtuaalitodellisuuteen sekä sen käyttömahdollisuuksien laajentamiseen kehitetään koko ajan uutta tekniikkaa. Myös useita uusia teknologioita on jo testivaiheessa. Isoimpana seuraavana askeleena pidetään varmasti ihmisen kaikkien aistien mukaan tuomista virtuaalimaailmaan. Pelkkä näkö- ja kuuloaisti eivät virtuaalisesti riitä, vaan mukaan halutaan tuoda kaikki muutkin aistit. Tuntoaistin kanssa ollaan varmasti tällä hetkellä pisimmällä. Sitä on jo onnistuneesti testattu ja niin sadepisarat iholla, perhonen lepattamassa kämmenten sisällä, kuin myös led-valojen ja käsiohjainten kautta annetut kylmän / kuuman tuntemukset ovat jo olleet mahdollisia toteuttaa.

Myös käsien ja koko kropan tuominen virtuaaliseen maailmaan tekee kovasti tuloaan. Nykyiset kamerat ja sensorit, jotka tänä päivänä tunnistavat virtuaalimaailmassa seikkailevasta ihmisestä vain kädet ja nekin ohjainten kautta, tulevat jäämään historiaan. Tilalle povataan tekniikkaa, joka hoitaa ihmisen liikkeiden tunnistamisen päästä varpaisiin ja liikkeiden siirron anturien kautta virtuaaliseen todellisuuteen. Tässä pohjana käytetään samaa teknologiaa kuin vihreällä taustalla kuvatut ihmishahmoon pohjautuvat tietokoneanimaatiot, jotka ovat meille tuttuja elokuvateollisuudesta.

Mikä on Huoneistostudio ja mitä se tarjoaa?

 

Olemme 2016 kesäkuussa perustettu rakennusteollisuudelle virtuaalituotteita tarjoava yritys, jonka päämääränä on muuttaa pysyvästi tapaa, jolla kuluttaja ostaa ja rakentaja myy uusia asuntoja. Toimimme sekä fyysisen että virtuaaliavusteisen maailman kohtaamispaikkana, näin helpotamme uudisasuntojen myyntiä sekä ostamista uusimman tekniikan ja sisällön avulla. Tällä hetkellä toimipisteemme sijaitsee Tampereella, mutta pian avaamme uudet tilat myös Helsinkiin.

Toimitiloistamme löytyy cave jonka ympärille olemme rakentaneet asuntomyymälän ja tätä kokonaisuutta kuka vain voi vuokrata projektikohtaisesti. Näin ollen pystymme tarjoamaan rakennuttajille mahdollisuuden pitää rakentamattomien uudisasuntojen yksityisiä sekä avoimia asuntoesittelyjä upeissa tiloissa parhaiden teknologioiden avustuksella, ilman että rakentajan tarvitsee perehtyä ja tehdä omia investointeja teknologioihin.

Tilojen vuokraus onnistuu varauskalenterin avulla ja kaikki muu hoituu avaimet käteen -periaatteella kauttamme. Tyypillisesti prosessiimme kuuluu rakennuttajalta saatuihin lähdeaineistoihin pohjautuva sisustussuunnitelma, lähdeaineiston ja maisemakuvauksen perusteella tehty mallinnus, photorealistiset kuvat markkinointia varten ja virtuaalisen asuntoesittelyn toteuttaminen tarjoiluineen.

Maisemakuvaus toteutetaan asuntojen ikkunoista GPS-ohjatulla dronella eli kauko-ohjattavalla lennokilla, joka mahdollistaa kohteen ilmakuvaamisen. Tämän avulla pystymme tarvittaessa luomaan mallinnuksiin niin rakentamattomasta kuin jo olemassaolevasta ympäristöstä kokonaisuuden. Henkilökunta esittelytekniikan hoitamista varten kuuluu myös palveluumme, joten Huoneistostudion avulla voi nauttia virtuaalimallien suomista eduista vaikka perehtymättä itse asiaan lainkaan.

Caven lisäksi toimitiloistamme löytyy materiaalistudio pintamateriaalien esittelyyn ja valitsemiseen sekä erilliset neuvottelutilat kauppojen yksityiskohtien hiomiseen.

Olemme pian lanseeraamassa myös omaa esitystekniikkaa, jonka tuotekehityksessä on mukana Tekes. Uusinta teknologiaa edustavat näyttölaitteet ovat tulevaisuudessa vuokrattavissa ja tarjoamme laitteille täyden ylläpidon, etävalvonnan sekä sisällöntuotannon.